Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Johdanto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
13
todistivat. Niinpä tämä nuori polvi, kun Snellmanin katkerasta
kokemuksesta huomasi, että vanha ruotsalaistunut sivistyneistömme
oli kovin vastahakoinen jopa vihamielinenkin suomalaisuuden
pyrkimyksiä kohtaan, kääntyikin yhä enemmän suoraan suomalaisen
kansan puoleen, koettaen kasvattaa siitä suomenkielisen
sivistyselämän varsinaisen kantaväen. Ja 1860-luvun taitteessa
suomenkielinen talonpoikaissääty jo ainakin osittain oli herätetty ja
valmistettu omintakeisen kansallisen sivistyselämän taustaksi. Siinä
olivat edellisen ajan harvat suomenkieliset sanomalehdet, niin pieniä
ja tilaajamääriltään vähäisiä1 kuin ne olivatkin, pakkopaitaisista
sensuurioloista huolimatta, suorittaneet merkittävän herätystyön.
Mutta etusijassa tarvittiin suomenkielisen sivistyselämän
tueksi suurta suomenkielistä ja suomenmielistä sivistyneistöä, ja
se oli syntyvä vasta suomenkielisten oppikoulujen avulla.
Tällaisten koulujen aikaansaanti olikin sentähden tuon pienen ja pirteän
kantajoukon ensimäisiä huolia. Lupaava alku siihen suuntaan oli
v. 1858 avattu. Jyväskylän alkujaan kaksikielinen alkeisopisto, joka
vähitellen laajennettiin puhtaasti suomenkieliseksi yliopistoon
johtavaksi oppilaitokseksi. Tästä opistosta ja sen myöhemmistä
seuraajista lähti sitten hiljakseen 1870-luvulta alkaen varsinainen
suomenkielinen sivistyneistö, alkujaan sekin verrattain pieni, mutta
vähitellen enentyvä. Tärkeä suomalainen sivistyslaitos oli myös
v. 1863 avattu Jyväskylän kansakouluopettajaseminaari, jonka
kansallisessa hengessä kasvatetut oppilaat taajoina,
sivistyskykyisinä parvina lähtivät kylvämään valistusta Suomen saloille, jopa
monet kirjailemaan ja runoilemaankin innostuivat. Uno
Cygnaeuksen suunnittelemalla Suomen kansakoululaitoksella tuli vähitellen
lisääntyvän sanomalehdistön ja aluksi kansakoulujen yhteyteen
perustettujen lainakirjastojen kera olemaan tärkeä tehtävänsä »syvien
rivien» tiedon- ja valistuksentarpeen tyydyttämisessä.
Siten punoutui hiljakseen eri tahoilta puroja, vieri virtoja
yhteistä sivistyksellistä ja kansallista päämäärää kohti. Jopa aletaan
1 V. 1847 oli esim. Snellmanin perustamalla Maamiehen ystävällä noin
700 tilaajaa, Hannikaisen Kanavalla 350, Suomettarella 270 ja Gottlundin
Suomella noin 200. 1850-luvulla, etupäässä Krimin sodan aikana ja
johdosta, kasvoi Suomettaren tilaajamäärä yhfäkkiä monituhantiseksi sitten
taas aletakseen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
