Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - H - hug ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
hug
284
hum.
hug, hugad se håg, hågad.
hugenott -en rer (hist.) hugenotti3*,
-krig hugenotti(lais)söta*.
hugfästa II2 painaa2 muistiin; muistissa
säilyttää*.
hugg -et =– isku, lyönti3*; i ett h. yhdellä
iskulla; giva h. på sig (fig.) päästää
kimppuunsa, niskaansa; jättää*
selkänsä paljaaksi; rned h. och slag iskien
ja lyöden, -a IV3 (slå till) iskeä, (slå)
lyödä; (med yxa o. d. bearbeta)hakata*;
(tälja) veistää; h. till ngn iskeä, lyödä,
sivaltaa* jkta; h. ned ngn (döda)
surmata jku; h. ved hakata, (tili klabbar)
pilkkoa* puita; h. fingret av sig hakata,
lyödä sormensa poikki; h. sig i foten iskeä,
lyödä jalkaansa; h. på sabel (fäkta)
miekkailla; olla miekkasilla; h. ngn (få
fatt i) saada jku käsiinsä, kiinni; h. ngn
i annen iskeä, tarttua* kiinni jkn, jkta
käsivarteen; h. till (överdriva) liioitella*;
, panna liikoja; h. för sig (fig.) ahmia
eteensä; h. i sten iskeä (kirveensä)
kiveen; (ta miste) erehtyä*; h. i vädret
(fig.) pieksää tuulta; h; in på ngn
(angripa) käydä jkn kimppuun; h—s iskeä
toisiaan, tapella* (miekalla); (fig.)
pieksää kieltänsä, suutansa, -are -n ,= 1)
hakkaaja4; 2) (vapen) säilä, hukari4; 3)
(baddare) kolho, pukari4, -bar (forsi.)
hakkuukelpoinen. -block
hakkuupölk-ky*. -bock hakkuuhepo*, -pukki3*,
-eri -et -er hakkaamo2. -järn (snick.J
purasin3, taltta2*, -kniv hakkuu veitsi*,
-kubb hakkuupölkky*. -ning-en
hakkuu, hakkaus2, -orm kyykäärme, -sexa
pikailtanen, -kuuttinen. -spån veistin
-lastu. -sten (byggn.) hakattu2* kivi.
-stock hakkuu tukki3*, -svärd isku
miekka2*. -sår isku-, lyömähaava2. -tand
torahammas*, -vapen.lyömäase. -värja
kalpa2*, -yxa hakkuukirves.
hugn|a’ I (glädja) ilahduttaa*,
(tillfredsställa) tyydyttää*; (belöna) palkita3;
(ihågkomma) muistaa; h. ngn med ngt
ilahduttaa o. s. v. jkta jllak (giva, unna
ngn ngt) antaa2*, suoda jklle jtk; bliva
h—d med ngt (få som ynnestbevis,
nådevedermäle) saada suosion-,
armonosoi-tukseksi jk. -ad -en -er ilo, tyydytys2,
(fägnad) mielihyvä, -elig -t -are o. -esam
-t -mare ilahduttava, (tillfredsställande)
tyydyttävä; (som väcker behag)
mieleinen.
hug|skott päähänpisto; mielijohde*,
(tycke) -tekö*; (tom förmodan) ttirha
luulo, -stor (högsinnad) ylevä-,
jalomielinen); (högtsträvande) suurisuun-
tainen, suurenmoinen; (-het -en
ylevyys3, jalous3).
hugsval|a I (trösta) lohduttaa*,
(vederkvicka) elvyttää*, virkistää (mieltä),
-are -n = lohduttaja4, -else -n -r
lohdutus*; (mielen (elvytys2, -virkistys2,
huj 1) int. hui! 2): i en, ett h.
vilahduksessa, leimahduksessa,
huk: på h. kyykyllänsä, -llensä. -a I olla
kyykyllään, kyykkysillään; h. sig
kyykistyä; laskeutua* kyykylleen, -ning -en
kyykistys2. -språng kyykkyhyppäys2.
-ställning kyykkyasento2*.
huld -t -are (välvillig) suopea4; (bevågen)
suosiollinen; (öm) hellä, (god) hyvä;
(mild) lempeä3, armias; (älskad) armas;
(tillgiven) uskollinen, (lydig) kuuliainen;
äga varken h: eller skyld olla ilman
tukea ja turvaa, -gudinna
suojelushenge-tär*. -het -en suopeus3; suosiollisuus3;
hellyys3; hyvyys3; lempeys3; armaus3;
uskollisuus3, kuuliaisuus3; (-s|ed
kuuliaisuuden vala2). -inna -an -or
suojelus-hengetär*, suojelijatar*. -ra ^an -or
noita*; tenhotar*. -re|sång tenho-,
lu-mouslaulu. -rik armias; (barmhärtig)
laupias, (nådig) armollinen, -skap -en
suojelus2.
hull -et liha2; vara vid gott h. olla hyvässä
lihassa; lägga på h—et lihota; med h.
och hår luineen lihoineen; (fig.)
kaikkineen päivineen,
huller om buller adv. huiskin häiskin,
mullin mallin, hujan hajan,
h ull | hår ihokarva2, -ig -t -are hyvässä
lihassa (oleva); lihava; (-het -en
lihavuus3).
hulling -en -ar väkä*. -s|borst (bot.)
vä-käsuka*.
hullsår -et = iho-, lihahaava2.
hult -et = 1) (skogsbacke) lehto*,
viidakko2*; 2) (sj.) puu, hultti3*.
hum: en, ett h. haimi, vihi3; få h. om ngt
saada haimea, vihiä jstk; han har h.
därom hän on sen haimella; hän on
saanut siitä vihiä,
human -t -are ihmiselimen, inhimillinen;
(hyfsad) säädyllinen, hieno;
(tillmötesgående) kohtelias; (vänlig) ystävällinen;
(måttfull) kohtuullinen, -iora pl.
yleissivistykselliset (-inen) tieteet (tiede*),
aineet (aine), -isera I ihmistyttää*;
(hyfsa) säädystää; (bilda) sivistää;
h—s ihmistyä, säädystyä, sivistyä, -ism
-en ihmisyys3; humanismi3, -ist -en -er
humanisti3, -istisk -t humanistinen,
-itet -en ihmisyys3; (tillmötesgående)
kohteliaisuus3; (vänlighet)
ystävällisyys3; (måttfullhet) kohtuullisuus3, koh-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
