Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
11
Perunapuu (pyrus communis) on varsin tavallinen etelä-osassa
Turun ja Uudenmaan läänejä. Pohjaisen leveyden 61 ja 62 asteen
välillä perunapuu käy harvinaiseksi ja lakkaa hedelmää antamasta
tavallisina vuosina.
Kirsirnarjoja kaksi lajia, prunus cerasus ja prunus avium.
Edellinen laji tavataan vielä Waasan ja Kuopion tienoilla.
Jälkimäinen on harvinainen pohjoispuolella 61°.
Kriikona (prunus instititia) ja plummoni (prunus domestica)
tavataan melkein yhtä pitkälle pohjaseen päin, kriikona kuin
edellinen ja plummoni kuin jälkimäinen laji yllämainittuja kirsirnarjoja.
Karviaispensas (ribes grossularia) ja karvamarjat (ribes uva
crispa) ovat yleisiä puutarhankasveja, jotka menestyvät hyvin vielä
Waasassa ja Kuopiossa. Puutarhoissa viljellään myöskin ulkoa
tuotuja lajeja punaisia ja mustia viinamaijoja sekä vaaramia. Niin
ikään tavataan, vaikka ei kylmässä maassa, vaan ainoastansa
lämmitetyissä kasvuhuoneissa, useampia etelämaiden kasveja, esim.
aprikooseja, persikoita, viinarypäleitä y. m.
Istuttamatta kasvavista madoista tavataan Suomen kaikissa
osissa ja suurin määrin puoloja (vaccinium vitis idaea), mustikoita
(vaccinium myrtillus), karpaloita (oxycoccus) ja muuranvatukoita
(rubus chamoemorus). Mesimarjoja (rubus arcticus) tavataan
runsa-himmin ja ne menestyvät parahimmin napapiiristä pohj. lev. 63
asteelle saakka. Mansikat (fragaria vesca) ovat hyvin yleiset
eteläpuolessa maata, mutta käyvät harvinaisemmiksi pohjaseen päin
eivätkä menesty enää Lapinmaassa. Muilla istuttamatta kasvavilla
marjalajeilla, esim. juolukoilla, lilluvatukoilla j. n. e. on
taloudellisessa katsannossa vähempi arvo.
Yleisimmät peltokasvit ovat:
Ruis (secale cereale), joka on maamme etevin ja tärkein
jy-vänlaji etelärannikosta alkaen 64 ja 65 leveyden-asteelle saakka,
jossa ohra alkaa käydä voitolle. Ruista viljellään sentään
menestyksellä yksin napapiirinkin lähellä; mutta pohjoispuolella tätä vaan
vähemmin määrin ja usein turhaan. Hyvinä vuosina sen
viljeleminen kuitenkin on menestynyt vielä Kuolajärvellä (67° 20’ lev. ja
47° 5’ pit. Ferrosta), Sodankylässä (67° 20’ lev., 44 15’ pit.),
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
