Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
sivistyneessä yläluokassamme suomalaisuuden
valtiolliseksi liikkeeksi, sittemmin
„suomenmieli-seksi" (fennomaaniseksi) puolueeksi. Vastassaan
se tapasi pian „ruotsinmielisen“ (svekomaanisen)
puolueen, joka näihin päiviin saakka on koettanut
ehkäistä suomenkielen kohoamista maamme
valtakieleksi.
3. Elias Lönnrot.
Niinkuin Mikael Agricola on suomalaisen
kirjakielen isä, niin voidaan Elias Lönnrotia
suomalaisen kirjallisuuden isäksi nimittää.
Hän syntyi 9 p. huhtik. (Mikael Agricolan
kuolinpäivänä) 1802 Paikkarin torpassa, Sammatin
pitäjässä. Isä tahtoi tehdä hänestä räätälin, kuten
hän itsekin oli, mutta pojan halu paloi lukutielle.
Hän päfisikin kouluun, aluksi Tammisaareen, sitten
Turkuun, sitten Porvoosen, vaikka hänen monta
kertaa täytyi varojen puutteessa keskeyttää
opintonsa, viimeisen kerran v. 1820, jolloin hän rupesi
apteekki-oppilaaksi Hämeenlinnaan, silti kuitenkaan
lukujaan unohtamatta. Ylioppilaaksi hän tuli 10 p.
lokak. (Aleksis Kiven syntymäpäivänä) 1822. Samalla
viikolla kirjoitettiin yliopiston luetteloon myös
Snellman ja Runeberg. V. 1827 hän suoritti filosofian
kandidaattitutkinnon, v. 1830 lääketieteen
kandidaattitutkinnon ja v. 1832 lisensiaattitutkinnon
samassa tieteessä, jonka jälkeen hänet heti määrättiin
piirilääkäriksi Kajaaniin. Loma-aikansa hän oleskeli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
