Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
j—
[va |
Olin siis vankina nyt minäkin. Niin masen-
tavaa kuin olikin se tieto, että minusta. uljaasta
kauppamiehestä, oli tullut viheliäinen orja, täytyy
kumminkin tunnustaani, ett’ei se kohtelu, jonka
alaiseksi jouduin, ollut niin ankara kuin ensin olin
peljännyt. Minua ei vioty, niinkuin muita, sisä-
maahan, hallitsijan hoviin, vaan jäin rosvolaivan
päällikön luokse. Orja kuin orja sittenkin. Luulin
jo isäni ennustuksen käyneen toteen, mutta voi!
Tämä oli kärsimysteni esimakua vain.
Sanomattanikin on solvä, että minun ainaisena
ajatuksenani täällä oli, mitenkä päästä vapaaksi
vankeudesta, mutta tilaisuutta ei ilmaantunut
pienintäkään.
Verraten helppoja töitä sain toimitella: hoitaa
isäntäni puutarhaa ja kalastella. Minulla kun
usoinkin oli hyvä onkionni, niin otti hän minut
pari kolme kertaa viikossa mukaansa Saleen ree-
dillo onkimaan, soutuapulaisenani muuan nuori
maurilainen, nimeltä Xury, Milloin ei itse joutanut,
lähetti hän minut ja Xuryn erään sukulaisensa
seurassa ulos onkimatkoille.
Kerran oltiin tuommoisella kalastusmatkalla
vähällä joutua surman suuhun. Tuli äkkiä niin
sakea sumu, ett’emme pian enää tienneet, missä
ollaankaan. Saimme soutaa koko sen päivän ja
seuraavan — yönkin, ja kun aamun koittaessa
sumu vihdoinkin hälveni, huomasimme joutu-
neemme pari peninkulmaa ulapalle päin. Tuulikin
kun alkoi käydä jotenkin navakka, oli meillä täysi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
