Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
193
tarvitse. sallia, mutta ne vaativat sitä kiivaammin yhteis-
kunnan perusteellista muutosta, s. o. rikosten syiden pois-
tamista.
Yhteiskuntatilan ja rikosten keskenäisen yhteenkuulu-
vaisuuden ovat tilastotieteilijät ja yhteiskuntatutkijat useasti
osottaneet. Lähimpiä rikkomuksia — yhteiskuntamme pi-
tää sitä kaikista kristillisistä hyväntekeväisyysopeistaan
huolimatta rikoksena — on huonoina liikeaikoina esiintyvä
kerjuu. Niin osottaa Saksenin tilasto, että samassa mää-
rin kuin Saksan suuret kauppapulat v:na 1890—95 kesti-
vät, myöskin kerjuusta rankaistujen henkilöjen luku lisään-
tyi... V. 1899 rangaistiin 8,566 henkilöä, v. 1890 8,815,
v. 1891 10,075 ja v. 1892 13,120. Tämä on tuntuva
lisäys. Joukkoköyhtymys toiselta puolen, ja lisääntyvät
rikkaudet toiselta, siinä aikamme tuntomerkki. Se seikka,
että. Yhdysvalloissa viisi henkilöä J. D. Rockefeller, E. H.
Harriman, D. Pierpont Morgan, W. N. Vanderbilt ja G.
D. Gould yhteensä omistavat yli 3,000 miljoonaa mark-
kaa, ja että heidän vaikutuksensa voi hallita Yhdysvaltain,
ja kuten Morganin v. 1901 perustama Kansainvälinen lai-
vatrusti todistaa, myös osaksi Euroopan taloudellista elä-
mää, se osottaa meille kehityksen suunnan. Kaikissa sivis-
tysmaissa ovat suuret kapitalistien liittoutumiset uudemman +
ajan merkittävin ilmiö, jonka yhteiskunnallinen ja valtiolli-
nen vaikutus käy yhä ratkaisevammaksi.
Kapitalistinen talousjärjestelmä ei hallitse vain yhteis-
kuntajärjestystä, vaan myös valtiollistakin; se vaikuttaa
valliten. koko yhteiskunnan tunteita ja ajatuksia. Kapita-
lismi on johtava valta. Kapitalisti on proletaarien herra
ja käskijä, hän ostaa näiden työvoimaa kuin tavaraa hyö-
dykseen, ja hinnalla, jonka määrä kuten muunkin tavaran
noudattaa kysyntää ja tarjontaa. Mutta kapitalisti ei osta
työvoimaa miellyttääkseen työläistä — vaikka hän niin
esittää asian — vaan saadakseen työstä yliarvon, jonka
pistää taskuunsa liikevoiton, koron, vuokran, maakoron ni-
mellä. Tämä työmiehistä puristettu yliarvo, joka, jollei
hän sitä tuhlaa, liikemiehen käsissä taasen kristalloituu
kapitaaliksi, antaa hänelle tilaisuuksia yhä laajentaa liiket-
tänsä, parantaa tuotantoa ja yhä saada käytäntöön uusia
työvoimia. Tämä taas tekee hänelle mahdolliseksi käydä
13
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
