Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Näytelmäsarjamme.
Useilla etevillä numeroilla tulemme
kuluvanakin vuonna sarjaamme
lisäämään. Martti Vuoren
»Nähkapoikia» harjoitellaan parhaillaan
monessa paikassa maaseudulla
ja näyttää siitä tulevan
sangen pidetty kappale. Nyt ilmestynyt
»Hyvät todistukset», jonka
näyttämölle sopivaisuudesta takaa
mukailijan nimi, on erittäin hauska
huvinäsdelmä, jossa on mitä viehättävin
tytön ja kaksi hauskaa
nuoren miehen osaa. Se päättyykin
kaksilla kihlajaisilla ja herättänee
siis laajoissa piireissä suosion
myrskyn.
Alati pitäkää tarjona näytelhuomauttakaa
seuranäytelmä-
oppaastamme ja ilmaiseksi
annettavasta selostavasta
luettelosta!
Huonoina aikoina juuri
on työskenneltävä suurimmalla tarmolla.
Silloinhan jotakin kysytään,
kun on vastatuuli. Tätä
emme sano siksi, että silti olisi
myötätuulella maattava.
Kirja-ilmoituksista
»Maailmansodan» kansilehdissä
huomautamme.
Viime vuoden kilpailun tuloksista
annamme tiedon myöhemmin.
Alennusmyyntimme
on edelleen voimassa. Uusia luetteloja
levitämme piakkoin.
“Maailmansota.“
Tohtori Holstin etevä teos on
saavuttanut ilahduttavan laaj an
leviämisen. Läheskään kaikkia
mahdollisuuksia ei kuitenkaan ole
vielä käytetty.
Niin oudolta kuin saattanee virheistä
asiamiehistä kuuluakin, täytyy
meidän kuitenkin ilmoittaa,
ettei muutamilla asiamiehillä ole
teokselle ainoatakaan tilaajaa. Parempaa
todistusta aikansa ymmärtämättömyydestä
ja kykenemättömyydestä
kirja-asiamiehen toimeen
ei tietysti koskaan voi itsestään
antaa. Teos on joka taholla
yksimielisesti tunnustettu parhaaksi,,
mitä Suomessa tältä alalta on
koskaan kirjoitettu, ja on sille
mahdollista vähimmälläkin vaivalla
hankkia mitä runsain leviäminen.
Sen vuoksi kehoitamme
asiamiehiämme vielä suuriin ponnistuksiin.
Viisi vakinaista tilaajaa vielä!
Se ei ole mikään mahdottomuus
ja sitä pyydämme asiamiehiltämme
– ainakin niiltä, joilla ei ole ainoatakaan
tai alle siitä!
Myökää hyvää tavaraa ja jättäkää
huono sikseen. Siten kohotatte
vuosivaihtoanne. Pidämme
erikoisena ansiona tätä teosta kohtaan
osoitettua harrastusta.
Uutuuksia
Runokokoelmansa »Elämän koreus
» julkaisee Eino Leino »Kirjan»
kustannuksella. Sen johdosta, että
on kulunut 25 vuotta siitä, kun hän
julkaisi ensimäisen runonsa, kirjoittaa
runoilija teoksensa alkuun
laajan oman elämäkertansa. Paitsi
siis suoranaista kirjallista mielenkiintoa,
herättää teos sivistys-historiallistakin
uteliaisuutta, sillä onhan
Eino Reino koko elämänsä
ollut kulttuuripiiriemme poltto-pisteessä.
Teoksesta pitäisi tulla siis
erinomainen myytävä ja vastaisuudessakin
menevä kirja.
Ellei odottamatonta väliin tule,
julkaisee Kyösti Vilkuna kustannuksellamme
kuluvana keväänä
laajan romaanin. L. Onerva julkaisee
laajan novellikokoelman,
jossa on jatkuvasti huomattavissa
se kehityksen käänne, mitä hänen
viime runokokoelmansa osoitti.
Helsingin Sanomista tunnettu
nimimerkki »Tiitus» julkaisee vielä
Aurinko paistaa heloitti tuvan
akkunasta sisään, lämmitti isällisesti
Tommin kaljua päälakea,
laski leikkiä hänen harvoissa jäljellä
olevissa haivenissaan, pujahteli
läpi pujoparran, joka tärähteli
sitä mukaa kuin käsi vetää suhautti
lankaa ja leuka väkätti ajatusten
jälkeen. Monet olivatkin
aatokset Tommilla tänä päivänä,
monet menneiden muistelot, mikä
sitten lieneekin ne juuri nyt mieleen
nakannut. Olipa hän siinä
hajamielisyydessään vähällä kuroa
vaarin housunhalon kiinni, niin
että oikein nauraa piti, kun tuon
huomasi ja ajatteli, että mitähän
olisi vaari sanonut, kun hän olisi
tällaiset housut eteen tellännyt.
Neljän tien haarassa oli Tommin
tupa ja muu talouden komento.
Jos katsoit itään, näit
aamuisin auringon nousevan siitä
valtatien uomasta, joka halki metsän
vei itäisiin pitäjiin, ja saman
auringon saatoit iltaisin nähdä
laskevan lännen rantaan, sille kohdalle,
jossa tasangon yli kiemurteleva
maantie katosi näkyvistä.
Mutta pohjoisesta etelään kulki jo
muinoin mahtava tienpohja, nyt
maantie korkea kuin pöytä, jo
ammoin lahoneitten sukupolvien
kulkuväylä etelän rintamaille. Tasanko
lännessä näytti puhtaalta
lumilakeudelta, metsä idässä valkeaan
uneen vaipuneelta, keväisen
talvipäivän kimalleleva kirkkaus
ja terveellisyydellään herpaiseva
puhtaus täytti ilman. Ei
kuulunut liikoja ääniä, ei muuta
kuin talitiaisen heikkoja laulun
yrityksiä ja varpusten tiuskahduksia,
kun ne tuossa Tarkkalan pihalla
hevosten jätteistä riitelivät.
Tarkkalan suuressa koivussa, joka
kasvoi tuvan päädyssä, melkein
peittäen kellarin oven, istui ha-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
