- Project Runeberg -  Typografinen Muistolehti/Typografiskt Minnesblad 1642-1892 /
10

(1892) Tema: Printing and typography
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen kirja- ja kivipainot sekä kirjasinvalimot af R. —t.

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Uusi kivipaino (1884—nykyaikaan). Perustaja:
makkarantekijä K. W. Gr. Groænenberg. Omistaja: kivipiirtäjä H.
B. Seidler, joka käyttää liikettä omalla vastuulla sitte
Helmikuuta 1889.

A. M. Kajetskij’n kivipaino (1888-nykyaikaan).
Omistaja: kivipainaja August Mathias Kajetskij.

Akatemian kirjapainoon valoi ylioppilas Sven Gelzenius
vuosina 1047—1648 kirjasimia. Samaa teki akatemian
kuvanleikkaaja Daniel Jönsenpoika Medelplaan v. 1678-1687.

J. C. Frenckell ja Pojan kirjapainoon perustettiin v.
1825 maamme ensimmäinen kirjasinvalimo. Se muutettiin
v. 1827 kirjapainon kanssa Helsinkiin.

Wiipuri.

Kimnasin kirjapaino (1689—1710). Sen ynnä
„paperi-myllyn" perusti piispa Pietari Bâng. Kirjapainoa hoitivat:
Daniel Medelplaan (1689-1093), Matias Syngman (1693—1697),
hänen leskensä (1697—1704), nimiltä tuntemattomat faktorit
(1705-1707), Thomas Abbor (1708-1709). V. 1710 hävittivät
venäläiset kirjapainon, kun he valloittivat kaupungin.

M. C. Iversen’in kirjapaino löytyi vuosina 1798—1799
paikkakunnalla. Kirjapaino muutettiin Pietariin.

A. Cedervaller’in kirjapaino (1815—1837). Omistaja:
teateritirehtööri Anders Cedervaller.

A. Cedervaller’in lesken kirjapaino (1837). Omistaja:
leski Johanna Cedervaller.

Johanna Cedervaller & Poika tai J. Cedervaller
Poikineen
(1849). Omistajia: leski Johanna Cedervaller ja hänen
poikansa.

A. Cedervaller poikineen (1850—1861). Viimemainittuna
vuonna myytiin kirjapaino N. A. Zilliacus’elle. Omistaja:
Anders Fredrik Cedervaller.

C. W. Holmström’in kirjapaino (1850—1856), muutettu
Sortavalasta. Omistaja: kirjanpainaja C. W. Holmström.
Kirjapainon osti apteekkari C. G Clouberg.

J. Alfthan’in kirjapaino (1856—1859). Omistajia: ensiksi
Carl Gabriel Clouberg, sitte maisteri Johannes Alfthan.
Kirjapainon osti v. 1859 maisteri N. A. Zilliacus.

N. A. Zilliacus’en kirjapaino (1859—nykyaikaan).
Omistaja: maisteri Nikolai August Zilliacus.

Östra Finlands tryckeri [Östra Finland’in kirjapaino] (1875
-nykyaikaan). Omistajia: ensiksi osakeyhtiö (1875—1887),
sitte faktori Carl Edvard Wahlroos ja hänen poikansa Rudolf
Edvard Wahlroos (1887—1890), ja nyt Wahlroos vainajan
perilliset hra Gustaf Ekholmin isännyyttä hoitaessa.

J. C. Lagerspetz’in aksidenssikirjapaino
(1882—nykyaikaan). Omistaja: kirjakauppias J. C. Lagerspetz.

Wiipurin Sanomain kirjapaino (1886—nykyaikaan).
Omistajia: kollegianassessori F. W. Jalandor (1886—1888),
kirjailijat Matti Kurikka ja Viktor Jaatinen (1888—1892), näihin
liittyi faktori Rudolf Edvard Wahlroos 1891, mutta erosi
samana vuonna osuudestaan, myyden sen M. Kurikalle. —
Nyt omistavat kirjapainon: M. Kurikka ja entinen
valtio-päivämies Ernst Ivar Roini.

G. Frankenhauser’in aksidenssikirjapaino
(1887—nykyaikaan). Omistaja: konttoristi Georg Frankenhauser.

A. Korhosen aksidenssikirjapaino (1890—nykyaikaan).
Omistaja: kirjansitoja Andreas Korhonen.

0. J. Aallon aksidenssikirjapaino (1891-nykyaikaan).
Omistaja: kansakoulunopettaja ja paperikauppias O. J. Aalto.

N. A. Zilliacus’en kivipaino (1871 — 1878). Omistaja:
maisteri N. A. Zilliacus, joka viimemainittuna vuonna muutti
laitoksen Pietariin ja myi sen siellä v. 1882 kivipainon
johtajalle, kivipainaja Georg Hild’ille.

Waasa (Nikolainkaupunki).

G. W. Londicer’in kirjapaino (1776—1804). Omistaja:
kirjapainotaituri Georg Wilhelm Londicer, joka kuoli
Tammikuun 7 p:nä 1804.

G. W. Londicer’in lesken (Anna Kristinan) kirjapaino
(1804—1807).

C. A. Londicer’in kirjapaino tai vaan Londicerin
kirjapräntti
(1808—1838). Omistaja: Carl Anton Londicer.

C. G. Wolf’in kirjapaino (1838—1843). Omistajia:
laivanisäntä Carl Gustaf Wolff ja hovioikeuden sihteri Karl
Johan Boy. Kirjapainon osti kirjanpainaja P. M. F. Lundberg.

P. M. F. Lundberg’in kirjapaino (1843—1852). Omistaja:
Pehr Magnus Ferdinand Lundberg. Hän käytti kirjapainoa
Wolffin nimessä vuodesta 1843 Maaliskuun loppuun 1846.
Kirjapainon ostivat ylioppilaat F. M. Saukko ja E. Ronqvist.

Saukon & Renqvist’in kirjapaino (1852, joka samana
vuonna isommaksi osaksi paloi, jonka tähden toimi pian
tämän jälestä lopetettiin). Omistajia: Fredrik Mikael Saukko
ja Edvard Renqvist.

P. Tikkasen kirjapaino (1854—1850J. Omistajia:
maisteri Paul Tikkanen yksinään 1,1854—1855), sitte sama ja
kauppias A. A. Levon (1856).

A. A. Levon’in kirjapaino (1857—1859). Omistajia:
kauppias A. A. Levon (1857 ja 1858 yksinään’, edellinen
yhteydessä kirjapainofaktori F. W. Unggren’in kanssa (1859).

F. W. Unggren’in kirjapaino (1859— nykyaikaan).
Omistaja: kirjanpainaja F. W. Unggren.

W. Pasi’n kirjapaino (1880—1881), muutettu
Kristiinankaupungista. Omistaja: tehtailija W. Pasi. Kirjapaino
myytiin Uuteenkarlebyyhyn.

Wasa tryckeribolags tryckeri [Waasan paino-yhtiön
kirjapaino] (1881—nykyaikaan). Omistaja: Osakeyhtiö.

J. L. Holmberg’in aksidenssikirjapaino
(1887—nykyaikaan). Omistaja: kirjakauppias Johan Lennart Holmberg.

Helsinki.

J. Simelius’en kirjapaino (1818—1826). Omistaja:
hallitusneuvoskunnan kielenkääntäjä Jakob Simelius, joka kuoli
Maaliskuun 21 p. 1826, 40 v. ijässä.

J. Simelius’en lesken kirjapaino (1820—1843). Omistaja:
leski Anna Maria, synt. Tulindberg, joka kuoli Helmikuun
26 p. 1843, 50 v. ijässä.

J. Simelius’en perillisten kirjapaino (1843—1887).
Omistajia: professori L. Fahlander, vaimonsa Jakobina
Simolius’en kautta (1843—1846) ja neiti Helena Kristina
Simelius (1843—1859), assessori Anders Johan Chydenius (1846—
1865), joka v. 1846 osti Fahlanderin ja v. 1859 neiti
Simelius’en osuuden. Chydenius kuoli Nordsjö-nimisellä tilalla
Syysk.4 p. 1805, 70 v. ijässä. — Margaretha Soila Chydenius,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 04:32:37 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/typografi/0012.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free