- Project Runeberg -  Svenskt-finskt lexikon : ruotsalais-suomalainen sanakirja /
1006

(1930) [MARC] Author: Knut Cannelin - Tema: Dictionaries
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - V - vidlåda ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

vid

1006

vid

ja-, pitkäpuheinen, (utsvävande)
ylellinen, irstas herra, -het -en -er laajuus3;
laveus8; lasqaperäisyys8; laajasanaisuus3,
-puheisuus8; v—er (omsvep) mutkat
(-a), verukkeet (-uke*); (svårigheter)
vaikeudet (-us3), hankaluudet (-uus3):
(utsvävningar) ylellisyydet (-yys8);
irstaus8; utan alla v—er muitta mutkitta;
verukkeita käyttämättä; (direkte)
suoraa päätä; kasta sig i v—er heittäytyä
vaikeuksiin, hankaluuksiin, -t adv.
laajasti, laveasti; laajasanaisesti; ylellisesti,
vidlåda II1 olla (kiinni jssk); (besvära)
vaivata; (innebo) asua (ngt jssk); många
svårigheter v. saken asiassa on paljon
vaikeuksia; många fel v. boken kirjassa
on monta virhettä; monet virheet
haittaavat kirjaa.

vidmakthålla IV2 pitää*, pysyttää*
voimassa, kunnossa; ylläpitää*; (bevara)
säilyttää*; p. ordningen ylläpitää
järjestystä; v. en sed säilyttää jk tapa.
vidrig -t -ar« (motsatt)
vastakkainen, päinvastainen; (motig) vastainen,
(hård) kova; (ogynnsam) epäsuotuisa,
eDäecfullinen; (fientlig) vihamielinen;
(motbjudande) vastenmielinen,
tympäisevä; (vedervärdig) iljettävä,
inhoittava, ilkeä8 i v—t fall vastakkaisessa
tapauksessa; jos asia toisin on, käypi;
asian toisin ollessa, ollen; v—a vindar
vastaiset tuulet; vastatuulet; ett v—t öde
vastainen, kova onni; ett v—t skådespel
iljettävä, inhoittava näytelmä, -het -en
-er vastaisuus8; epäsuotuisuus8;
vastenmielisyys8; iljettävyys3; (missöde)
onnettomuus8; (motgång) vastus2;
vastoinkäyminen, -t adv. vastaisesti; iljettävästi;
(Ula) pahasti,
vidräkning -en -ar tilinteko*; välilasku,
vidrör |a II1 koskea, kajota (jhk);
koskettaa*; Ijikuttaa*; (fig.) kosketella*;
(angå) tulla; det får ej v—s siihen, sitä
ei saa koskea, kajota; han v—rde denna
fråga hän kosketteli tätä kysymystä;
vad den saken vidrör mitä siihen asiaan
tulee, -ing -en koskenta3*, kosketus2;
koskettelu2.

▼idsittande a. p. (jssk) kiinni oleva; (jhk)
liitetty2*, kiinnitetty2*,
vidskep|else -n -r taikausko, -lig -t -are
taikauskoinen; (-het - en taikauskoisuus3;
-t adv. taikauskoisesti).
vid|sticka jatkaa2, -stickning jatko,
vidsträckt -are laaja2; laajalle ulottuva;
en v. utsikt laaja näköala; v—a planer
laajat, laajalle ulottuvat tuumat, -het
-en laajuus8.

vidstående a. p. viereinen.

vidtaga IV2 1) c. a. (företaga) ruveta*;
ryhtyä* (jhk); tehdä (jk); v. åtgärd
ryhtyä toimiin, toimenpiteisiin; v. ändring
tehdä muutos; 2) v. n. (börja) alkaa2*;
(fortsätta) jatkaa2; han vidtog där, varest
jag slutade hän alkoi, jatkoi siitä, mihin
minä lopetin,
vidtala I puhutella*,
vid|under -dret = kummitus2; (odjur)
hirviö2; ett v. av lärdom koko kummitus
opiltaan; havets v. meren hirviöt,
-underlig -t -are kummituksellinen;
hirviömäinen; (högst besynnerlig) koko
kummallinen, eriskummallinen; (oerhörd)
aivan kuulumaton4*; (-het -en
kummi-tuksellisuus8; hirviömäisyys3;
kummallisuus3) .

vidöppen - et -na aivan auki, apoauki
(oleva); (om dorr) selkiselällään (olevak
vif t - en (festande) juhliminen, huvittelu^;
(svirrande) juopottelu2; vara ute på v.
olla juhlimassa, juopottelemassa, (för
att roa sig) lystäilemässä; vara med i
v—n olla hyörinässä mukana, -a 1. -an
-or viuhotin3*, viuhka2, -a 2. I
viuhtoa*, viuhkoa, viuhotella*;
huiskuttaa*; v. med svansen viuhtoa
hännällään); huiskuttaa häntää(nsä); vara
ute och v. (svirra) olla juopottelemassa,
(roa sig) lystäilemässä. -ning -en
viuh-donta3*; huiskutus2.
vig -t-are notkea4; (flink) näppärä3;
ketterä3; (lätt) kepeä8, keveä3; (bekväm)
mukava; han är så v. i kroppen hänellä
on niin notkea ruumis; v. att svara
näppärä vastaamaan; en v. dräkt kepeä,
mukava, käypä* puku; v—a rörelser
notkeat, ketterät, keveät liikkeet; v. i
munnen suulas.

viga II1 vihkiä*; låta v. vihityttää*; v. till
präst vihkiä papiksi; v. ngn vid ngn
vihkiä jku jklle, jkn kanssa yhteen; vigd
jord vihitty, siunattu maa.
vigg -en -ar vaaja2, nalkki3*, kiila2,
vigga I (låna) lainata,
vigg I e -en -ar se vigg. -formig -t vaajan-,
nalkin-, kiilanmuotoinen, -lik (bot.)
nalkkimainen.

vighet -en notkeus3; näppäryys3;
ketteryys3; kepeys3; keveys3; mukavuus3,
vigil|ans -en toimiskelu2; (svindleri)
huijaus2, keinottelu2; (anskaffande)
han-kiskelu2; (lånande) lainaikr; (-brev
val-vomuskirje). -ant-are (vaksam) valpas*:;
(driftig) toimelias; (pigg) pirteä3; (flink)
vikkelä3, kerkeä3; terhakka3*, -era I
toimiskella; (anskaffa) hankiskella;
(låna) lainailla,
vigilie -n -r yömessu.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 23:59:05 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/svfi1930/1014.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free