Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
26
sessäkin historiassa monet suomalaiset hankkivat etevinä
valtiomie-hinä, tiedemiehinä ja runoilijoina itsillensä kunnioitettuja nimiä.
Sanalla sanoen, osansa tuossa yhteisessä sivistystyössä Suomalaiset
suorittivat rehellisesti. Sillä välin Suomi asemansa kautta joutui
kaikkien niiden sotain näytelmäpaikaksi, joita Ruotsi ja Wenäjä
kävivät toisiansa vastaan Pohjan herraudesta. Suomi oli, vertausta
käyttääksemme, Ruotsin kilpi sen itäistä naapuria vastaan. Vasta
sitten kuin tämä kilpi oli kastettu vereen sodanliekit koskivat
varsinaiseen Ruotsiin. Kun Pietari Suuri oli muuttanut mahtavan
Wcnäjän valtakunnan pääkaupungin tuohon vihollisen maassa
perustamaansa Pietariin (1703) ja Ruotsin sotainen suuruus vähää
myöhemmin oli pantu hautaan Pultavan luona, niin Suomen
joutuminen Wenäläisten käsiin muuttui paljaaksi ajankysymykseksi.
Uudenkaupungin rauhassa (1721) täytyi Ruotsin jo luopua Suomen
kaakkoisesta kulmasta sekä Wiipurin tukevasta rajalinnasta.
Kaksi-kolmatta vuotta sen jälkeen (1743) annettiin kevytmielisesti aljetun
ja huonosti käydyn sodan perästä alttiiksi maa Kymin jokeen asti
sekä Haminan, Savonlinnan ja Lappeenrannan linnat, Sillä tavoin
Suomi jaettiin kahden valtakunnan viilille. Suurempi osa pysyi
kuitenkin vielä 65 vuotta tämän jälkeen Ruotsin vallan alla,
kunnes viimein molempien maiden keskinäiset, satoja vuosia vanhat
siteet katkesivat 1808 — 1808 vuosien sodan aikana. Ruotsi luopui
silloin Haminan rauhanteon kautta viimeksimainittuna vuonna koko
Suomesta ynnä Ahvenanmaan saarista sekä vähäisestä Länsipohjan
osasta Tornion ja Muonion jokiin saakka.
Ennen tämän rauhan tekemistä keisari Aleksander I oli
kutsunut Suomen säädyt kokoon valtiopäiville Porvoosen ja siellä
vakuutettuansa heille, että saisivat loukkaamatta pitää perustuslakinsa,
kaikki asetuksensa ja etu-oikeutensa, Suomen suuriruhtinaana
vastaanottanut heidän uskollisuuden ja kuuliaisuuden valansa.
Suomen kansa astui siten, käyttääksemme jalon ja ylevämielisen
keisarin sanoja, kansakuntain lukumäärän joukkoon. Se sai sen ohessa
häneltä yhteytensä takaisin; sillä keisarillisen julistuksen kautta ll/23
päivältä Joulukuuta 1811 Wenäjän aikaisemmin valloittamat osat
Suomenmaata yhdistettiin suuriruhtinakuntaau.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
