- Project Runeberg -  Kirjawa Joukko /
50

(1874) [MARC] Author: Carl Brosbøll Translator: Johan Magnus Salenius
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

on selityksiäkin, joiden arwon määrääjänä on se korwa, joka niitä kuulee eikä se suu, joka niitä lausuu.

He erosiwat taas.

Seuraawana päiwänä meni nuorukainen pääkaupunkiin tutkintoa seisomaan.

Kahden wuoden päästä tapasiwat he toisiaan. Silloin oli nuorukainen tullut upseeriksi; hän oli alkanut astua sitä tietä, jolle hän kauan oli pyrkinyt. Impi oli enemmän muuttunut; tyttö oli kehinnyt ihanaksi naiseksi; mennyt aika oli täyttänyt kaikki runsaat lupauksensa hänelle; hän oli herttaisempi, wiehättäwämpi ja lumoowampi kuin koskaan ennen.

Niissä pidoissa, jotka isä walmisti iloissaan pojan kotiintulosta, kohteli neiti, harsoon ja silkkiin puettuna, upseeria kuin kauan ikäwöittyä ystäwää ikään; hän tanssi tietysti ensimmäisen tanssin leikkikumppalinsa kanssa ja niin toisenkin; hän hymyili ja kuiskasi semmoisia suosiollisia sanoja, joita ihastuen kuunnellaan waan jotka eiwät merkitse wähintäkään. Muitten mielestä oli neiti sama kuin ennenkin, mutta upseerista oli hän muuttunut; wanha ystäwä kaipasi entistä äänen heläjämistä; hehknwissa silmissä oli jotakin epäwakaista ja teeskenneltyä, kun hän loi ne leikkitoweriinsa. Tämä puhui menneistä ajoista, impi antoi waan lyhyitä wastauksia; hän kertoi muistelmiaan, impi kuunteli, naurahti, oli wähän aikaa waiti ja keskeytti sitte hänen puhettaan joutawalla kysymyksellä. Oikealla rakkaudella on omituisen tarkka aisti älyämään, käsittämään kaikki; niinkuin tuoksu, kukka tahi käden puristus woi sitä wirkistää, niin woi myöskin joka kalsea tuulahdus panna sitä wärisemään. Rakkaus on niitten arkatuntoisten ihmisten

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 12:50:45 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/kirjjoukko/0058.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free