- Project Runeberg -  Suksilla poikki Grönlannin /
164

(1896) [MARC] Author: Fridtjof Nansen Translator: Teuvo Pakkala - Tema: Exploration, Greenland
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 8. Maata kohti. Ajelulla jäässä

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

164

MAATA KOHTI. AJELULLA JÄISSÄ.

äärettömän, valkoisen tasankonsa aina mereen saakka, ja ne
harvat haamut, jotka täällä näkyvät ovat jään hiomia. Näyttää
siltä kuin tuo kaikkivaltias jää olisi kaikki kukistanut ja
syössyt mereen. Tämäkin seutu on jylhää, vaan siinä on
yksitoikkoisuuden autio jylhyys. Ei ole mitään, joka kiinnittäisi silmää.
Katse harhailee sen vuoksi ehdottomasti houkuttelevalle
jää-erämaalle kauas etäisyyteen, jossa ei mikään rajoita näköalaa.
Paha vain, että kaikki on niin kaukana. Omituista on, että
on ollut niin lähellä päämaalia sitten ajautuakseen vain kauas
merelle!

»Jää aukenee vähän, ja me huomaamme harvajäisen uran,
joka pistäikse maalle päin. Me työnnämme toisen veneen
vesille koettaaksemme päästä eteenpäin, vaan vähän siitä on
hyötyä. Telien välissä lumi- ja jääsohjua (joka syntyy telien
alinomaisesta hieraantumisesta toisiaan vasten merenkäynnissä)
on niin vahvalta, että siinä ei pääse kulkemaan lastissa olevilla
veneillä. Yrityksestä piti luopua tällä kertaa. Kelkkain ja
veneiden vetäminen jäätä pitkin ei myöskään käy päinsä, kun
lomapaikat jäätelien välillä ovat liian leveät. Kuohujen pauhu
kuuluu mereltä päin, meri yhä pusertaa jäätä ja pitää sitä
kiinteällä.

»Tänä päivänä, jolloin ensikerta saatiin aikaa ajattelemaan
muutakin kuin murtautumista jään läpi tahi nukkumista,
alo-tettiin meteorologinen päiväkirjamme. Sitä hoiti suurimmaksi
osaksi luutnantti Dietrichson, joka alituisesti, mitä
vaikeimmis-sakin olosuhteissa, piti siitä ihmeteltävällä sitkeydellä huolta.
Erittäinkin merkittiin lämpömäärät, ilman paino, ilman kosteus,
tuulen suunta ja voima sekä pilvilaadut ja muodot. Havainnot
tehtiin niin usein ja seikkaperäisesti kuin mahdollista.

Se on selvää, että sellaisella retkellä, minkä meidän retki
oli, kun useimmiten on täysi ja ankara työ kulusta,
meteorologisessa päiväkirjassa syntyy monta aukkoa, varsinkin öillä,
kun väsyneenä päivän ponnistuksista on vahvistettava voimia
unella. Vaan kuitenkin uskon, kaikesta huolimatta, että
päiväkirja, jonka toimme kotia, on ihmeteltävässä määrässä
täydellinen ja että siinä on monta arvokasta havaintoa, joka on
luutnantti Dietrichsonin sitkeyden ansiota.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Apr 12 01:12:32 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/gronlannin/0172.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free