Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - N - nimineuvos ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
ni m inen vo s — nitistä
nit
fult namn; A- — mies en man som heter
(hette), en man vid namn A; Aura- -sellä
laivalla med ångbåten Aura. -neuvos (vanh,
arv.) titulärråd. -oikeus2 namnrätt. -osa
(lea!., oop.) titelroll, -pakko namntvång,
-pastori ks. v a r a p a s t o r i. -piispa
titulärbiskop. -päiv|ä namnsdag; (olla) -illa
(vara) på namrisdag(sfest). (-juhla
namnsdagsfest. -lahja namnsdagsgåva. [–onnitte-lu[t]-] {+-onnitte-
lu[t]+} namnsdagsgratulation.) -sana
(no-mini, kiel.) nom|en -enet -ina (-en), -sivu
(kirjp.) titelsida,
nimismiehen! konttori länsmanskontor. -
virka länsmanstjänst,
nimismies länsman; (hist.) befallningsman;
(Buols. läh.) landsfiskal, -piiri
länsmans-distrikt.
nimi||stö namnförteckning; nomenklatur -en
-er; (rekisteri) regist|er -ret -. (-ntutkimus
namnforskning.) -tapa (kiel.) infinitiv -en
-er. -taulu (-kilpi) namnskylt -en -ar.
-tellä* 1. nämna2 vid namn; benämna2.
2, ( — piikkariiniillä) kalla, skälla ngn för
ngt. -ttely benämnande, benämning; vrt.
ed. -ttäin nämligen, -ttäjä (mat.)
nämnare. -ttäminen benämnande; utnämning,
-ande. -ttämätön onämnd; (nimetön)
anonym; (mat. — [»paljas»] luku) obenämnt tal.
-ttäytyä* kalla (teckna, skriva) sig (jks ngt),
nimi|lttää * 1. (puhutella, mainita nimeltä)
benämna2; (antaa nimi) ge* namn; (—
arvo-nimeltä) titulera; (puhutella ) kalla; ~ (sanoa)
jks kalla för ngt; benämna ngt; sitä -tetään
kytkimeksi den kallas koppling; ~ jk
(antaa jllk nimi) jnk mukaan uppkalla ngn
efter ngn; miten (miksi) häntä -tetään
(puhutellaan)? hur kallas (tituleras^ han?
häntä -tetään (puhutellaan) vuorineuvokseksi
(ylhäisyydeksi) han tituleras bergsråd
(excellens). 2. (antaa nimitys virkaan):
hänet -lettiin lehtoriksi han utnämndes
(blev utnämnd) till lektor, -tutkimus
namnforskning, -tys benämning; (lisä—)
epitet -et -; (virka—) utnämning;
(arvonimi) tit|el -eln -lar. (-asia
utnämnings-ärende. -oikeus2 utnämningsrätt.
-peruste utnämnings-, befordringsgrund,
-päivä utnämningsdag. - vuosi utnämningsår.)
-ty t tää* låta * utnämna; (antaa sanoa,
puhutella) låta * kalla, -vakuus2
namnsäkerhet. -valta skuggvälde. - virka
sine-kur -en -er; latmansgöra. -yhtäläisyys2
namnlikhet, -ö (kirjp.) tit|el -eln -lar.
(-kirjake titelstil. -lehti titelblad.)
niobi(um) (kem. met. Nh) niobium -et.
nipin: —napin i knappaste laget; (töin
tuskin ) nätt o. jämnt; med knapp nöd; med
nöd o. näppe,
nipist|lin pl -imet (atulat) pincett -en -er;
(paperi—) ks. liitin, (-pihditpl kniptång.)
-ys knipning: knip -et; nyp -et -. -äminen
knipande; nypande, -ää knipa *;
(hyppysillä) nypa* (jtk i ngt); ~ pois (poikki)
knipa av; (jst pää pois) snoppa,
nippl|a*, -eli (tkn.) nipp|el -eln -lar.
nippu * (tukku) bunt -en -ar; (kimppu)
knippe -t -n. -lautta knippflotte, buntad
flotte, -rauta knippjärn. –uitto knip pf
lottning. -vasara knipphammare.
nipuittain bunt|tals, -vis; knippvis,
nipukka * tipp -en -ar; (nirkko) snibb -en -ar;
(kärki) spets -en -ar.
nipu!|ttaa* (m. uit.) bunta (ihop); knippa,
-ttaminen buntande; knippande, - tus
bunt-ning: knippning. (-kone/er. uit.] buntnings-,
knippnings|maskin.)
nirh||aaminen gnagande; skavande;
skrubbande; skubbande, -alaitainen (ksv.)
tan-dad. -ama skrubbsår -et -. -ata (kalvaa)
gnaga*; (hangata) skava*; (raapaista)
skrubba; (kihnuttaa) skubba, -oa ks. ed.
nirkko * (kärki) udd -en -ar; snibb -en -ar.
-inen udd|ad, -ig, snibbig.
nirp||istää ks. nyrpistää, -panenä (halv.)
näspärla; nippertippa; näbbgädda.
nirskah|Idus gniss|el -let. -taa* gnissla, -ta-
minen gnisslande; gniss|el -let. "
nirso kräsen; grätten, -ilija matratare;
kräsen person, -illa vara kräsen (grätten),
nisk|a 1. (an.) näck|e -en -ar; vääntää jllk —t
nurin vrida nacken av ngn; ottaa —sta
kiinni ta ngn i nackbastet (i nackskinnet).
2. (kuv.) hyökätä vihollisen —an falla
fienden i ryggen; ottaa -oilleen (kuv.) taga på
sig; själv övertaga; ottaa vastuu -oilleen
påtaga sig ansvaret; lykätä jst syy jnk
-oille skjuta skulden för ngt på någon; olla
jnk -oilla (vaivana, rasituksena) ligga ngn
till last; (ahdistaa) ligga över ngn; hänellä
on 70 vuotta —ssaan (hartioillaan) han har
70 år på nacken; sälyttää työ jnk -oille
pålägga, (vanh.) åvälva ngn ett arbete; koota
jtk -oilleen (kuv.) belasta sig med ngt. 3.
kosken — fors|nacke, -huvud,
niska||-aukko (an.) nackhål, -haara (joen)
källjarm, -flöde, -harjas nackborst. -heitto
(pn.) nacksving-en. -nirsi (rak.) sticksparr|e
-en -ar; åsbjälke. -höyhen nackfjäder, -inen
(yhd.) -nackad; jäykkä— med styv nacke;
styvnackad, -jakaus (part.) nackbena.
-jänne ks. -side. -kampa nackkam. -
karvat pl nackhår, -korento (bär)ok. -kuoppa
nackgrop. -laukaus nackskott, -lihas
nackmuskel. -lohko (aivojen—) nacklob. -luu ks.
takaraivonluu. -mukura nackknöl.
-nahka nackskinn, -nappi nackknapp. -nen
(rak.) bärbjälke; ks. -puu. -öja (mv.)
lagg-, nack|dike. -ote (pn.) nackgrepp. -peili
nackspegel. -puu (rak.) rambjälk|e -en -ar.
-reikä (an.) nackhål, -sauma nacksöm, -side
(an.) nack|sena, -band. -suojus nackskydd.
-tukka nackhår, -töyhtö (lin.) nacktofs,
niskoi |l tella* tredskas; vara motspänstig;
tr il sk as; (olla itsepäinen) envisas, -tteleva
motspänstig; tredskande; tredsk, -ttelija som
tredskas; (en) tredskande, -ttelu tredska;
motspänstighet. (-tuomio tredskodom.)
niskurj|i (vanh., Raam.) ks. niskoitteli-
j a. -oida ks. niskoitella,
nisu (/., Raam., mrt.) vete -t; vrt. v e h n ä.
-leipä vetebröd,
nisä (an.) spen|e -en -ar; bröstvårta, -käs
-kkään (el.) däggdjur -et -. -lasi (lääk.)
bröstglas. -paise ks. r i n t a p a i s e.
nitei’nen (kirjs. yhd.) i . . . band (volymer);
paksu— i tjockt band; seilsen— i sju band.
-ttäin ks. n i d o k s i 11 a i n.
ni ti i’nä, -stä ks. kitinä, kitistä jne.
453
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
