Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
234
jeksiessa saarella, oli vesi alkanut taas laskea,
niin että vene ennen pitkää jäi kuivalle maalle,
Kaksi miestä oli jätetty veneitä vartioimaan,
mutta he olivat — kuten sittemmin sain tietää
— juoneet itsensä humalaan ja nukkuneet. Toi-
nen heräsi kumminkin jonkun ajan perästä ja
huomattuaan veneen istuvan hiekassa, alkoi huu-
taa huhuilla muita. He tulivatkin, mutta vene
oli liian raskas heidän liikutella, meren pohja kun
tässä kohden oli liejusavea. Niinpä he eivät saa-
neetkaan venettänsä siirretyksi veteen asti, vaan
— huolettomina kuin merimiehet konsanaankin
— jättivät sen siihon ja läksivät nyt kaikki saarta
samoilemaan.
— Mitäs sillä on väliä, Jack? — virkkoi yksi
heistä. mennessään. — Kelluupahan taas veden
pinnalla, jahka nousuvesi tulee.
Nämä sanat sanottiin selvällä englanninkie-
lellä, ja siitä tiesin nyt, mitä kansalaisia matros-
sit ovat.
Olin koko ajan pysytellyt piilossa, uskalta-
matta lähteä linnastani muuta kuin vuoren hui-
pulle, jossa myöskin saatoin olla aivan näkymät-
tömissä. Nousuvesi — sen tiesin — palajaa vasta
kymmenen tunnin perästä. Silloin on jo pimeä,
Minulla on niinmuodoin tilaisuus tarkastella heidän
toimiaan ja kenties kuulla heidän puheitaankin.
Rupesin kumminkin varustamaan itseäni taiste-
luun, hyvinkin silmällä pitäen sitä, että nyt jou-
dun tekemisiin toisenlaisten vastustajain kanssa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
