Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
126
mutta mitäpäs välittää vaivoista se, kellä va-
pääksi pääseminen toivona kangastaa? —Val-
miiksi vihdoin tuli tämäkin työ, mutta — nyt
olin yhtä pitkällä tullessa kuin lähtiessäkin: enhän
jaksanut saada liikkeelle tätä kanottia enempää
kuin laivanpurttakaan tuolla toisella rannalla!
En hellittänyt vieläkään. Kosk’en minä, ajat-
telin, kykene venettä viemään vesille, niin tuo-
daanpas vesi itse sitä hakemaan. Otan ja kai-
van joesta kanavan tänne saakka. Tuumasta
toimeen siekailematta. Jonkun aikaa tässä työssä
ponnisteltuani, rupesin kumminkin lähemmin pun-
nitsemaan tehtävääni: maaperä on kovaa savik-
koa; joon äyräs niin korkea, että kanavan pitäisi
tulla yläpäästä vähintäkin kaksikymmentä jalkaa
syvä; sen runsaampia työvoimia minulla ei ole
käytettävinäni kuin nömä kaksi kättä. Kaikesta
tuosta tulin siihen päätökseen, että kanavan kaiva-
miseen minulta menee vähintänsä kymmenen,
mitäpä kaksitoistakin vuotta! Loppujen loppu oli
se, että minun täytyi väkisinkin luopua koko
yrityksestäni.
Siihen ne menivät nyt nuo monen pitkän kuu-
kauden työt ja ponnistukset! Voi kuinka karvas-
telikaan sydän parkaa silloin! Huomasin nyt,
vaikka liian myöhään, että mieletöntä on ryh-
tyä työhön, ennenkuin on laskenut kulungit ja
tarkoin punninnut, kuinka pitkälle omia voimia
riittää.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
